Lentokentällä meitä oli vastassa vuokraemäntämme taksiystävä, joka oli onneksemme odotellut meitä lentokoneen myöhästymisestä ja pitkästä turvatarkastuksissa jonottelusta huolimatta. Autolla hurautimme asuinalueemme Providenciaan parissakymmenessä minuutissa. Providencia on keskustan kupeessa sijaitseva hieman rauhallisempi asuinalue, vaikkakin myös täällä liikennettä ja melua on paljon. Onneksi pihallamme on edes hieman vihreyttä, joitakin papukaijoja sekä kotoisia puluja:
Asuntoomme on kaksi kerrosta ja sisäänkäyntiä. Narisevat portaat vaikeuttavat yöllisiä kotiinpaluita. Onneksi Pilvin huone sijaistee alakerrassa ja vain Annin liikkeet huomataan.
Yläkerrasta löytyy neljän makuuhuoneen lisäksi keittiö sekä olohuone, jossa ei ole ulkoseinää lainkaan. Vielä lämpötilat ovat miellyttävän lämpimiä, mutta ehkä talvemmalla öisin täytyy alkaa sulkea ikkunoita.
Kodinkoneet toimivat lähinnä kaasulla. Uunia emme ole uskaltaneet kokeilla. Juomme hanavettä, vaikka se maistuu kloorille ja värjää Pilvin hiuksia vihreiksi.
Meidän lisäksemme talossa asuu viisi tyttöä eri puolilta maailmaa: belgialaiset Chloe, Marijke (opiskelevat myös toimintaterapiaa ja aikovat suorittaa lasten harjoittelun samaan aikaan meidän kanssamme) ja Sarah, Martiniquelta kotoisin oleva Christine ja walesilainen Libby. Myös vuokraemäntämme poika asuu samassa asunnossa, mutta häntä näkee varsin harvoin.
Vuokraemäntämme María Eugenia on ihana pieni nainen, joka lauantain saapumisemme jälkeen muutti Viña del Mariin. Tavallisesti hän asuisi kanssamme, mutta on nyt vuokrannut myös oman huoneensa ulkomaalaisille. Taloudestamme huolehtii arkisin hurmaava kodinhoitajamme, todellinen ama de casa, Rosa. Hän siivoaa, laittaa ruokaa ja keskustelee kanssamme espanjaksi (vielä jutustelumme ovat varsin alkeellisia).
Kaiken kaikkiaan on varsin kotoisaa, mistä todisteena myös saapumisemme jälkeen keittiöön ilmestynyt lappu:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti