Go on

Hola queridos,

Lähtö lähenee. Harjoittelua on jäljellä viikko ja tunnelmat ristiriitaiset. Koskaan aiemmin ei aika ole kulunut näin uskomatonta vauhtia kuin tänä keväänä. Jotenkin ei edes vielä tajua, että kolme kuukautta Chilessä asumista, työskentelemistä ja ennenkaikkea elämistä on pian takana.  Lentolippu- ja hostellivaraukset tulevaa kuukauden reppureissua varten tekevät lähdöstä konkreettisemman. Tiistaina tyhjennän huoneeni ja muutan loppuviikoksi olohuoneen sohvalle, jotta uudet matkaajat pääsevät asettumaan aloilleen. Tuntuu hassulta, että täällä elämä jatkuu ihan nykyisellään uusien asukkaiden kanssa sittenkin kun me palaamme kotiin. Ja että samalla kun täällä lämpötila on +13 astetta, vettä sataa ja sisällekin jäätyy, on Helsingissä jo kesä! 

Mutta päivien vähetessä, vähitellen alkaa mieltä jo lämmittää ajatus tulevasta lomasta, uusista kaupungeista ja eksottisista maisemista, kuukauden (ja toisenkin!) verran vain olemisesta ja sitten maailman parhaasta kesä-Helsingistä ja kaikista niistä ihmisistä, jotka siitä kaupungista tekevät niin rakkaan. 

Mitä Chilestä jään kaipaamaan...
 

 Sunnuntai-Starbuckseja ja verkkaisia kävelyjä naapurustossa

 Spontaaneja iltatempauksia kämppisten kanssa, kuten paahdettuja vaahtokarkkeja kaasuhellalla tai keittiökaraokea espanjaksi...

Mun kymmeniä koirakavereita

Hyviä (ja usein superhalpoja) livekeikkoja!

 

Halpaa viiniä!

 Maisemia, joita ei voi mitenkään vangita valokuvaan...

 

  

 Kiireettömyyttä

 Vähän kevyempää asennetta arkeen

Värikkäitä taloja

Pichilemua - maailman sympaattisinta pikkukaupunkia merenrannalla

Päivittäistä espanjankieltä... tai chilen.

 Ihmisiä ja hetkiä

(Ehkä vähän tembloreitakin, pieniä maanjäristyksiä. Tuovat kummasti vähän säpinää arkeen! Tämän kuvan ottamisen jälkeen tärisi maa.)

  

 Sitten viimeisten harjoittelutehtävien kimppuun!

Saludos, 

Anni